Viisikymppisissä virtaa

Viime viikolla olin viisastumassa Monsterklubin tilaisuudessa, joka oli suunnattu yli viisikymppisille työnhakijoille. Paikalla oli runsaasti väkeä ja osa taisi jäädä jonotuslistallekin, niin suosittu aihe on kyseessä. Näiden ikäluokkien työllistymisestä on paljon keskusteltu viime aikoina ja osa keskustelusta antaa ymmärtää että työttömänä 45 vuotta täytettyäsi siirryt odottamaan eläkettä luokkaan toivottomattomat tapaukset. Onneksi eilinen ei ollut sellainen tilaisuus, vaan mukaan tarttui monia toiveikkaita näkökulmia omillekin uravalmennusasiakkaille avattavaksi.

Iltapäivän kiinnostavimmasta annista vastasi rekrytointikonsultti Jarmo Virtanen Arespartnersilta, joka parinkymmenen vuoden rekrytointikokemuksen pohjalta avasi viisikymppisen työnhakijan tilannetta. Tämä oli tervetullutta vaihtelua siihen ”konsultti lukee ansioluetteloasi keskimäärin 6 sekuntia” ja ”yli neljävitoset karsitaan heti pois” -ajatteluun johon törmää monissa paikoissa. Jarmo painotti erityisesti itsensä tuntemisen merkitystä ja piti keskeisenä sitä, että työnhakija selvittää itselleen missä tehtävissä hän on aikaisemmin menestynyt, mistä asioista saanut positiivista palautetta ja mistä syistä. Tärkeää on myös tunnistaa se, millaisessa organisaatiossa on aikaisemmin viihtynyt parhaiten, erityisesti organisaatiokulttuurin ja arvojen osalta. Mutta kaikkein tärkeintä on rohkeus ja selvä kuva siitä millaiset asiat motivoivat ja innostavat. Vasta näiden asioiden löytymisen jälkeen on aktiivisen työnhaun aloittamisen aika.

Olen havainnut, että koska irtisanominen on monelle shokki ja taloudelliset realiteetit usein karuja, työnhakija voi mennä irtisanomisen jälkeen ”paniikkiin” ja lähettää hakemuksia kaikkiin niihin paikkoihin, jotka vähänkin sopivat (ja vähän niihin sopimattomiinkin varmuuden vuoksi). Ammattitaitoisen valmentajan (tai vertaistuen) avulla ennen hakutyön aloittamista pitäisi tarkastella, miltä irtisanominen itsestä tuntuu (ja tuntuuhan se, usein hylkäämiseltä, se on luonnollista ja kuuluu asiaan). Sen jälkeen voi huomion suunnata tulevaisuuteen, tunnistaa omat vahvuudet, kiinnostuksen kohteet ja mahdollisuudet ja näiden kautta tavoitteen. Vasta tämän jälkeen pystyy hakemuksessa uskottavasti perustelemaan, MIKSI juuri minä olisin paras kanditaatti haettavaan tehtävään.

Rekrytointivalinnoissa pohditaan Jarmo Virtasen mukaan tässä ikäryhmässä fyysistä jaksamista, motivaatiota haettuun tehtävään, uudistumiskykyä ja joustavuutta sekä sitä, miten paljon hakija haluaa panostaa työssä menestymiseen ja kehittämiseen. Valttejakin viisikymppisillä on nuorempiiin verattuna: hyvä itsetuntemus ja käsitys omasta osaamisesta ja kyvyistä, sitoutuneiseen ja lojaalisuus, enemmän aikaa panostaa työhän, pienempi sidonnaisuus paikkakuntaan ja maantieteelliseen alueeseen. Kun vielä olet rohkea, pidät itsesi fyysisesti (ja henkisesti, lisäisin) hyvässä kunnossa ja otat haltuun sähköiset kanavat työnhaussa, voi hyvinkin olla että löydät unelmiesi työn vielä viisi- tai jopa kuusikymppisenä. Olen aikaisemminkin täällä kirjoittanut kuinka iso osaamispotentiaali tässä porukassa on maallemme, ja on todella harmi että joidenkin työnantajien ennakkoluulot tulevat rekrytointien tielle. Onneksi on paljon myös työnantajia, jotka arvostavat eri-ikäisten työpanosta ja näin auttavat rakentaaman kestävää työuraa.

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s