Onko työkyky puoliksi mennyt vai puoliksi jäljellä?

Myös kestävästi rakennetulla työuralla voi tulla eteen yllätyksiä. Aina työura ei mene niinkuin suunnittelee, vaan joskus työkyky joutuu koetukselle vamman, sairauden tai muun terveydellisen tai sosiaalisen syyn vuoksi. Tämän voi kohdata kuka tahansa työelämässä oleva. Monissa tapauksissa työkyky ei häviä kokonaan, vaan osa työkyvystä säilyy. Työssä olemisella, vaikka osittaisellakin, on monia hyötyjä niin yksilön, työnantajan kuin yhteiskunnankin näkökulmasta. Yhteiskunnassamme vallitsee ymmärrys siitä että oikeilla toimilla osittaista työkykyä voidaan vahvistaa ja osatyökykyisen selviytymistä työelämässä merkittävästi tukea, vaikka toisaalta työkyvyn osittaiseenkin menettämiseen liittyy työstä syrjaytyminen tai syrjäytymisen uhka, eikä työpaikkojen asenneilmasto aina tue osatyökykyisten työssä jatkamista.

Suomessa oli vuonna 2011 lähes 260 500 työkyvyttömyyseläkeläistä. Heistä osatyökyvyttömyyseläkkeellä oli noin 10 prosenttia eli yli 25 000 henkilöä, ja tämä määrä on kasvussa. Tavallisimmat syyt osatyökyvyttömyyteen ovat tuki- ja liikuntaelinten sairaudet sekä mielenterveyden häiriöt.

Osatyökykyisten työllistymisen ja työssäjatkamisen tukemista puoltavat seuraavat seikat:

  • jokaisella on oikeus tehdä työtä ja osallistua yhteiskunnan toimintaan tasa-arvoisesti
  • ikääntyvä yhteiskunta luo haasteita julkisen talouden kestävyydelle → työuria on pidennettävä
  • työkyvyn alenema johtaa liian usein pois työmarkkinoilta
  • työkyvyn heiketessä osa työkyvystä yleensä säilyy
  • oikeilla toimilla osatyökykyisen työssä jatkamista ja selviytymistä työelämässä voidaan merkittävästi tukea
  • huomio pitää kiinnittää olemassa olevaan työkykyyn, työkyvyttömyyden sijaan

Osatyökykyisen tukeminen työyhteisössä vaatii monenlaista osaamista niin työnantajalta, esimiehiltä kuin työterveyshuolloltakin. Esimerkiksi Kuntoutussäätiön 2014 päättyneen Jamit-hankkeen (Työurien jatkamisen tuki -hanke) tavoitteisiin oli listattu niin työpaikkojen käytäntöjen ja työkulttuurin kehittäminen, aiheesta tiedottaminen ja kouluttaminen, työpaikkojen psykologisen ja sosiaalisen pääoman kasvattaminen ja työterveyshuoltoyksiköiden toiminnan kehittäminen verkostoitumisen ja uuden asiantuntijanäkökulman avulla (työelämäasiantuntija sekä tuen ja valmennuksen ammattilainen).Yksilön kannalta tavoite luonnollisesti on kuntoutumisen ja työssä jatkamisen tukeminen niiden henkilöiden kohdalla, joiden työkyky on tilapäisesti tai pysyvästi alentunut tai työuraansa aloittavien tarvitseman lisätuen tarjoaminen.

Työnantajille osatyökykyisten työssä jatkamisen tukeminen tuo sekä säästöjä että vaikuttaa tuottavuuteen, kuten oheinen kuva osoittaa:

 

Näyttökuva 2016-2-11 kello 13.38.55

Lähde: Mäkelä-Pusa 2014, 58.

Osatyökykyisten työkyvyn tukemiseksi on olemassa laaja palvelujärjestelmä, joka tarjoaa keinoja työssä jatkamiseen. Palvelu tarjoavat niin TE-viranomaiset, työnantajat, terveydenhuolto kuin kuntoutuksen palveluntuottajat. Työuran jatkamisen keinojen monimuotoisuus on hyvä, joskin tottumattomampaa hämmentävä asia. Osatyökykyisten asiakkaan näkökulmasta eri organisaatioiden tarjoamat palvelut ja keinot voivat jäädä irrallisiksi ja vaikeasti tavoitettaviksi.

Jamit-hankkeessa tehtiinkin mielenkiintoinen kokeilu, jossa kehitettiin työterveyshuoltoon suunnitellun uuden asiantuntijan ”työluotsin” tai työkykykoordinaatorin roolin muodostumista ja täydennyskoulutuksen tarvetta. Työluotsi/työkykykoordinaattori on määritelty terveydenhuollon ulkopuolelta tulevaksi, ratkaisukeskeisellä työotteella työskenteleväksi kuntoutuksen, sosiaalivakuutuksen, työelämän ja työhyvinvoinnin ammattilaiseksi. Hankkeessa mukana olleiden pk-yritysten työterveyshuolloissa toteutettiin kokeiluna työluotsitoimintaa asiakasvastaanottona noin kahden vuoden ajan 2012-2014. Lisäksi toteutettiin pilottikoulutus työluotseille ja työkykykoordinaattoreille yhdessä STM:n Osatyökykyiset työssä (OSKU)-hankkeen kanssa. Koulutuksessa käsiteltiin mm. valmennusta ratkaisukeskeiseen työotteeseen, työpaikan ja esimiehen konsultointiin sekä kuntoutustietämyksen lisääntymiseen.

Työluotsi ohjaa ja valmentaa osatyökykyisen asiakkaan kuntoutukseen sekä työkykyä tukeviin palveluihin ja mahdollisesti tukee työhön paluun/työssä jatkamisen vaiheessa. Työluotsi voi olla työterveyshuollon palkkaama henkilö, mutta se voi olla myös ostopalveluna muulta toimijalta esim. kuntoutuspalvelun tuottajalta hankittu.Kokemukset työluotsien toiminnasta ovat olleet myönteisiä. Työluotsista näyttää olevan hyötyä varsinkin pienemmillä työpaikoilla, joissa ei aina olla selvillä työkyvyn tukemisen velvoitteista eikä osaamista tähän ole.

Uudenlainen sovellutus työkyvyn tukemisesta sairauslomien yhteydessä on Pohjola Vakuutuksen omistaman Omasairaalan malli. Siellä toimivat työmestarit, joiden tehtävänä on tukea tapaturmissa loukkaantuneiden ja Omasairaalassa hoidettujen asiakkaiden nopeaa ja turvallista työhönpaluuta. Tämä voi tarkoittaa yhteydenpitoa työnantajaan, apuvälineiden miettimistä tai työn ja sairausloman järjestelyä osasairausloman avulla. Asiakkaat saavat niin halutessaan yksilöllistä, ratkaisukeskeistä ohjausta työhönpaluun tueksi. Nopeasta työhönpaluusta hyötyvät kaikki: työntekijä, työnantaja, vakuutusyhtiö ja yhteiskunta. Palvelun on Omasairaalalle tuottanut Innoman Oy. Omasairaalan toimitusjohtajan mukaan pitkät sairauslomat voitaisiin näin jopa puolittaa.

Näkisin, että kaikenlaiset edellä kuvattujen kaltaiset tai muut toimivat uudet innovaatiot ovat erittäin tervetulleita kuntoutumisen ja työkyvyn edistämiseen niin työntekijän, työnantajan kuin yhteiskunnankin näkökulmasta. Mutta tärkeintä on sittenkin ajattelutavan muutos: onko työkyky puoliksi mennyt vai puoliksi jäljellä?

 

 

Käytetyt lähteet:

Mäkelä-Pusa Pirkko, toim. (2014). Työssä jatkamisen tuki. Kuntoutussäätion työselosteita 47/2014. http://www.kuntoutussaatio.fi/files/1786/Tyoseloste_47_2014.pdf

Sosiaali- ja terveysministeriö. Osatyökykyiset työssä (OSKU) -hankkeen materiaalit. http://www.stm.fi/osatyokykyiset

STM 2013. Toimintakonsepti osatyökykyisten työllistymiseksi. Osatyökykyiset työssä. http://stm.fi/julkaisu?pubid=10024/126176

Nevala Nina 2015. Osatyökykyiset työssä -ohjelman (OSKU) kokemuksia ja tuloksia. Esitys Kuntoutuspäivässä http://www.kuntoutussaatio.fi/files/1978/Esitys_Nevala.pdf

http://www.omasairaala.fi/files/4382/OMA-lehti+1_2015.pdf (viimeinen sivu).

 

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s